Luontoinnovaatiot-hanke on päättynyt, mutta työ luonnonvara-alalla jatkuu maakunnassa

Kiitos yhteistyöstä ja makoisaa kesää kaikille lukijoillemme!

Käy lukemassa Kanta-Hämeen LUO luonnonvara-alan verkoston kuulumisia ja osallistu mukaan.

Voit olla jatkossa yhteydessä Hämeenlinnan elinkeinoyhtiö Linnan Kehitykseen, info@linnan.fi, p. (03) 6241 0000 www.linnan.fi.

Kuva: Oskari Uotinen

Hyvää jatkoa toivottavat Anu ja Eija!

Liiketoimintakokeiluiden tulokset ovat luettavissa!

Kehittämiskeskus Oy Hämeen (1.7 alkaen Linnan Kehitys Oy) Luontoinnovaatiot-hanke toteutti vuoden aikana seitsemän luonnonvara-alan kokeilua, joissa etsittiin uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia luonnosta. Lisäksi Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän toiminta on lähtenyt käyntiin. Luonnonvara-ala onkin noussut yhdeksi merkittäväksi kehittämiskohteeksi ja potentiaaliseksi bisnesmahdollisuudeksi maakunnassa.

Luontoinnovaatiot-projekti päättyy kesäkuun lopussa. Asetetut tavoitteet täyttyivät.
– Toteutimme seitsemän liiketoimintakokeilua, joiden tulokset ovat elinkeinoelämän hyödynnettävissä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anu Saarinen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä.
– Tavoitteenamme oli myös käynnistää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän rakentaminen. Osaamiskeskittymän toimijat koottiin yhteen ja verkostomainen yhteistyö onkin nyt käynnistynyt. Yhteistyön ja osaamiskeskittymän rakentamista jatkavat tulevaisuudessa Hämeen liitto ja HAMK, myös Linnan Kehitys Oy on vahvasti yhteistyössä mukana, Saarinen kertoo.

Luonnonvara-alassa nähdään huikeita mahdollisuuksia
Luontoinnovaatiot-hanke on viestinyt tehokkaasti luonnonvara-alan mahdollisuuksista.
– Maakunnassa on vihdoin herätty hyödyntämään toimialan potentiaali. Luonnonvara-ala on huomioitu maakunnan strategioissa ja moni organisaatio on ottanut sen huomioon toiminnassaan, Saarinen sanoo.

– Luonnonvara-alan bisnesmahdollisuuksien kehittäminen jatkuu myös Hämeenlinnan uudessa elinkeinoyhtiössä, Linnan Kehitys Oy:ssä, kertoo yritys- ja kaupunkikehitysyksikön johtaja Hanna Nordlund.
– Olemme mukana osaamiskeskittymäyhteistyössä tuomassa elinkeinoelämän näkökulmaa. Teemme myös tehokasta viestintäyhteistyötä alan verkostojen kanssa. Linnan Kehitys Oy:n liiketoiminnan kehittämispalvelut sekä hautomopalvelut ovat luonnonvara-alan yritysten käytettävissä ja tulemmekin kontaktoimaan heitä ahkerasti syksyllä.

Piloteissa piilee vinkkejä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen
Luontoinnovaatiot-hankkeen aikana toteutettujen pilottikokeiluiden tulokset ovat vapaasti elinkeinoelämän hyödynnettävissä.
– Tuloksista löytyy varmasti monelle yritykselle hyödyllisiä liiketoimintavinkkejä ja ajatussyötteitä oman toiminnan kehittämiseen. Kannatta myös hyödyntää maakunnan tutkimusorganisaatioiden osaamista ja tietovarantoja, projektissa työskennellyt Eija Tiura Kehittämiskeskus Oy Hämeestä vinkkaa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT toteutti selvityksen villiruoan kaupallistamismahdollisuuksista Kanta-Hämeessä. MTT:n tekemä selvitys osoitti, että Kanta-Hämeessä on vain vähän kaupallista, villiruokaan liittyvää liiketoimintaa. Villiruokaa kyllä hyödynnetään, mutta se tapahtuu pitkälti ei-kaupallisesti virkistystoimintana. Tutkimuksessa esitetään neljää toimenpidettä, joilla kaupallistamismahdollisuudet lisääntyvät.

MTT toteutti myös selvityksen perinnekasvien käytön mahdollisuuksista Kanta-Hämeessä. Maakunnasta löytyy selvityksen mukaan runsaasti hyviä, perinteisiä maatiaislajikkeita ja koristekasveja. Kantahämäläisten kartanoiden puutarhojen perinnekasvillisuuden löytäminen, entistäminen ja esittely historiaan liittyvine tarinoineen olisivat houkuttelevia nykyajan paikallisuutta arvostavalle matkailijalle. Perinnekasveilla voidaan tuoda maakunnan matkailuun ja yritystoimintaan paikallista arvoa.

Keräilytalouskokeilun tavoitteena oli löytää liiketoimintamahdollisuuksia keräilytuotteista ja metsien sivuvirrasta. Kokeilu toteutettiin Lopella. Keräilykokeilun alkuselvityksessä konsultoitiin keräilytalouden sekä tukkukaupan asiantuntijoita massakeräilyyn ja tuotantoon sopivista tuotteista sekä keräilyn mallinnuksesta.  Kokeilun aikana onnistuttiin tuomaan esille luonnon materiaalien mahdollisuuksia ansionlähteenä, yrittäjyydessä ja tuotekehityksessä sekä selvittämään toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä. Kokeilu herätti uusia ideoita ja ajatuksia ja tuotteita. Se onnistui selvittämään myös alueellista kysyntää. Kokeilun aikana ei saatu merkittävässä määrin käynnistettyä luonnonmateriaalien keruutoimintaa. Useita henkilöitä kuitenkin ilmoitti kiinnostuksensa keruuta tai jatkojalostamista kohtaan.

Eläinterapia/-toimintakokeilun tavoitteena oli testata eläinten käytön liiketoimintamahdollisuudet hyvinvointialalla. Kokeilun toteutti Tmi Tuomo Ylitalo, jolla on terapiatoimintaan koulutettuja alpakoita. Kokeilu toteutettiin Ahveniston virkistysalueella. Ensimmäisten toimintapäivien aikana asiakkaina olivat Kanta-Hämeen keskussairaalan mielenterveyskuntoutujat. Tulokset olivat positiivisia ja myöhemmin kokeilua laajennettiin mm. kouluryhmiin, joista saadut tulokset tukivat myös eläinten käytön liiketoimintapotentiaalia hyvinvointisektorilla. Eläinterapia/-toimintakokeilu herätti valtakunnallistakin kiinnostusta.
Kestävä kylä -kokeilu toteutettiin yhteistyössä Proa Agrian HUE-hankkeen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Päävastuu toteutuksesta on HUE-hankkeella. Kesäkuun 2014 aikana kylille laadittiin toimintasuunnitelmat ja syksyllä 2014 HUE-hanke laatii kestävän kylän -toimintamallin, joka on hyödynnettävissä kaikissa kylissä.

Näiden lisäksi toteutettiin Rapu-kokeilu sekä Resurssiviisas maatila -kokeilu. Rapu-kokeilussa selvitettiin Kanta-Hämeen täplärapukantojen runsaus ja mahdollisen keräilyrenkaan tai vastaavan perustaminen ravustajien ja loppukäyttäjien välille. Selvitystyön perusteella täplärapukantojen tila Kanta-Hämeessä on suurempien järvien osalta kohtuullinen. Tällä hetkellä myös ravintolat ja yksittäiset asiakkaat saavat omien kanaviensa kautta riittävästi rapuja käyttöönsä. Helsingin yliopiston kehittämä Apaja-kalahuutokauppa internetissä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto rapujen toimittamiseen. Huutokaupassa myydään kotimaista kalaa sekä mereltä että sisämaan järvistä. Apaja auttaa kalastajia kalan myynnissä ja kasvattaa kalastajan osuutta kalan hinnassa.

Resurssiviisaan maatilan tarkastelussa laadittiin selvitys siitä mitä resurssiviisaalla maatilalla tarkoitetaan. Selvitykseen on kerätty konkreettisia keinoja, joilla voidaan edistää resurssiviisautta, kestävää kehitystä sekä kilpailukykyä eläin- ja kasvitiloilla. Kasvitilojen toimenpiteet ovat luonnollisesti usein hyödynnettävissä myös eläintiloilla. Esiin nostettujen toimenpiteiden avulla maatilat voivat parantaa maan rakennetta ja ravinteiden käyttöä ja sitä kautta peltojen satotasoja, vähentää lannoituksen määrää ja teollisesti valmistettujen lannoitteiden käyttöä, tehostaa energiankulutusta ja uusiutumattomien energialähteiden käyttöä, vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja näin edistää toimintansa resurssiviisautta.


Lisäksi toteutettiin selvitys Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana.

Kaikkien kokeiluiden raportit sekä muu hankkeen materiaali ovat luettavissa täällä.

Lisätietoa kokeiluista
Villiruuan kaupallistamismahdollisuudet -kokeilu
MTT, Erkki Vasara, tutkija, ohjelmapäällikkö erkki.vasara@mtt.fi, p. 0400 699209

Perinnekasvit-kokeilu
MTT, Merja Hartikainen, merja.hartikainen@mtt.fi tai Eeva-Maria Tuhkanen, eeva-maria.tuhkanen@mtt.fi

Eläinterapia/ -toimintakokeilu
Tmi Tuomo Ylitalo, Pirkko Kivikari, p. 0500 987 189, pirkko.kivikari@alpaca.fi

Kestävä kylä - kokeily
ProAgria, HUE-hanke, Kaisa Halme, projektipäällikkö p. 040 147 6240, kaisa.halme@proagria.fi

Rapu-kokeilu
ProAgria, Petri Mäkinen, kalatalousneuvoja p. 040 545 3063, petri.makinen@proagria.fi

Resurssiviisas maatila -kokeilu
MTT, Inkeri Riipi, tutkija, p. 029 5317674, inkeri.riipi@mtt.fi

Lisätietoa Luontoinnovaatiot-hankkeesta

27.6 asti Kehittämiskeskus Oy Häme, Anu Saarinen, projektipäällikkö, p. 040 519 0981, anu.saarinen@linnan.fi
30.6 alkaen Linnan Kehitys Oy, Hanna Nordlund, johtaja, p. 040 869 6440, hanna.nordlund@linnan.fi

Uusi argumenttipankki tarjoaa lähiruokatietoa alan yrityksille ja kuluttajille

Uusi argumenttipankki lähiruoan ekologisista vaikutuksista on julkaistu. ietoa kaipaavat niin kuluttajat kuin ruoan tuottajat. Lähiruoasta kuluttajille muodostuneet mielikuvat ja odotukset sekä todellisuus eivät täysin kohtaa, minkä vuoksi lähiruokaa koskevan tietopohjan, argumentaation ja mielikuvan välinen kuilu on saatava umpeen.

Argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan ekologisia kestävyystekijöitä omassa toiminnassaan. Argumenttipankki on tuotettu Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hankkeessa, ja se sisältää nykytiedon mukaan tärkeimmät ekologisen kestävyyden mittarit. Lisäksi esitteessä on tuotu esiin kestävyyden sosioekonomisia osa-alueita.

Argumenttipankki tarjoaa myös perusteet lähiruokayritysten lähiruokaa koskevan viestinnän ja markkinoinnin tarpeisiin. Argumentit on tuotettu sekä yrittäjiä että kuluttajia palvelevaksi. Selvityksen yksityiskohtaisempi kuvaus julkaistaan verkossa MTT:n tutkimusraporttina kesällä 2014. Argumenttipankin laadinnan yhteydessä tietoja kerättiin 14 eri lähiruokaketjusta neljällä eri alueelta Suomessa. Lähiruokaketjuista edustettuina olivat kasvistuotteista ruisleipä-, hernerouhe-, härkäpapurouhe-, peruna-, porkkana-, salaatti-, mustaherukkamehu- ja hunajatuoteketjut sekä eläintuotteista hirvenlihasäilyke-, naudanliha- ja tuorejuustotuoteketjut. Tuoteketjuihin kuuluivat alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyritykset sekä kauppa, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri. Argumenttipankki muodostettiin tuoteketjujen arvioinnista saatujen käytännön kokemusten ja tulosten sekä asiantuntijatiedon perusteella.

Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hankkeen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Jyväskylän sekä Hämeen ammattikorkeakoulu.

Argumenttipankki

Villiruoka kiinnostaa kotikeittiöissä ja teollisuudessa

Kaupan salaatit voi vaihtaa ilmaisiin luonnonantimiin kesän edetessä. Jo nyt sopivia ja helposti löytyviä vaihtoehtoja ovat nokkonen, voikukka, poimulehti ja piharatamo. Luonnosta saatavien yrttien käyttö vaatii mielikuvitusta ja rohkeutta.

Luonnon yrteistä ja villiruuasta on tietoa jaossa runsaasti, myös kiinnostus on lisääntynyt tiedon myötä. Etelä-Suomessa luonnonyrtit kiinnostavat jo laajoja joukkoja, kertoo Simo Moisio Arktisista Aromeista. Kiinnostus on leviämässä myös pohjoiseen Suomeen, mikä näkyy muun muassa yrttikurssien suosion lisääntymisenä.

Lue koko uutinen Ylen sivuilta.

Suomen ensimmäinen villiyrttiviikko on alkanut!

Suomen ensimmäistä villiyrttiviikkoa vietetään ensi viikolla 2. – 8. kesäkuuta. Elo-säätiön luoman valtakunnallisen teemaviikon tavoitteena on houkutella ammatti- ja kotikokit lähellä villinä kasvavien raaka-aineiden pauloihin. Lue lisää villiyrttiviikosta.

Kuopion alue ehti keskiviikkona julistautua Suomen villiyrttimaakunnaksi. Savon keittiömestarit haastoivat Suomen muut keittiömestariyhdistykset villiyrttiviikon toteutukseen. Haaste annettiin Savon koulutuskuntayhtymän Tuore-hankkeen villiyrttitapahtumassa. Lue Ylen uutisesta lisää mm. vientimahdollisuuksista.

Pannacottaa mesiangervolla. Kuva: Juha Vauhkonen/Yle

Nyt on paras aika poimia villiyrttejä

Villiyrttien hyödyntäminen ruuanlaitossa kannattaa aloittaa alkukesästä, jolloin metsässä kasvavat yrtit ovat parhaimmillaan. Luonnosta saa aineksia esimerkiksi salaatteihin, limonadiin, levitteisiin ja jälkiruokiin. Parhaimmillaan yrtit ovat kuivina. Katso myös parhaat ohjeet herkkujen valmistukseen.