Kehittämiskeskus Oy Hämeen (1.7 alkaen Linnan Kehitys Oy) Luontoinnovaatiot-hanke toteutti vuoden aikana seitsemän luonnonvara-alan kokeilua, joissa etsittiin uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia luonnosta. Lisäksi Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän toiminta on lähtenyt käyntiin. Luonnonvara-ala onkin noussut yhdeksi merkittäväksi kehittämiskohteeksi ja potentiaaliseksi bisnesmahdollisuudeksi maakunnassa.
Luontoinnovaatiot-projekti päättyy kesäkuun lopussa. Asetetut tavoitteet täyttyivät.
– Toteutimme seitsemän liiketoimintakokeilua, joiden tulokset ovat elinkeinoelämän hyödynnettävissä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anu Saarinen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä.
– Tavoitteenamme oli myös käynnistää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän rakentaminen. Osaamiskeskittymän toimijat koottiin yhteen ja verkostomainen yhteistyö onkin nyt käynnistynyt. Yhteistyön ja osaamiskeskittymän rakentamista jatkavat tulevaisuudessa Hämeen liitto ja HAMK, myös Linnan Kehitys Oy on vahvasti yhteistyössä mukana, Saarinen kertoo.
Luonnonvara-alassa nähdään huikeita mahdollisuuksia
Luontoinnovaatiot-hanke on viestinyt tehokkaasti luonnonvara-alan mahdollisuuksista.
– Maakunnassa on vihdoin herätty hyödyntämään toimialan potentiaali. Luonnonvara-ala on huomioitu maakunnan strategioissa ja moni organisaatio on ottanut sen huomioon toiminnassaan, Saarinen sanoo.
– Luonnonvara-alan bisnesmahdollisuuksien kehittäminen jatkuu myös Hämeenlinnan uudessa elinkeinoyhtiössä, Linnan Kehitys Oy:ssä, kertoo yritys- ja kaupunkikehitysyksikön johtaja Hanna Nordlund.
– Olemme mukana osaamiskeskittymäyhteistyössä tuomassa elinkeinoelämän näkökulmaa. Teemme myös tehokasta viestintäyhteistyötä alan verkostojen kanssa. Linnan Kehitys Oy:n liiketoiminnan kehittämispalvelut sekä hautomopalvelut ovat luonnonvara-alan yritysten käytettävissä ja tulemmekin kontaktoimaan heitä ahkerasti syksyllä.
Piloteissa piilee vinkkejä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen
Luontoinnovaatiot-hankkeen aikana toteutettujen pilottikokeiluiden tulokset ovat vapaasti elinkeinoelämän hyödynnettävissä.
– Tuloksista löytyy varmasti monelle yritykselle hyödyllisiä liiketoimintavinkkejä ja ajatussyötteitä oman toiminnan kehittämiseen. Kannatta myös hyödyntää maakunnan tutkimusorganisaatioiden osaamista ja tietovarantoja, projektissa työskennellyt Eija Tiura Kehittämiskeskus Oy Hämeestä vinkkaa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT toteutti selvityksen villiruoan kaupallistamismahdollisuuksista Kanta-Hämeessä. MTT:n tekemä selvitys osoitti, että Kanta-Hämeessä on vain vähän kaupallista, villiruokaan liittyvää liiketoimintaa. Villiruokaa kyllä hyödynnetään, mutta se tapahtuu pitkälti ei-kaupallisesti virkistystoimintana. Tutkimuksessa esitetään neljää toimenpidettä, joilla kaupallistamismahdollisuudet lisääntyvät.
MTT toteutti myös selvityksen perinnekasvien käytön mahdollisuuksista Kanta-Hämeessä. Maakunnasta löytyy selvityksen mukaan runsaasti hyviä, perinteisiä maatiaislajikkeita ja koristekasveja. Kantahämäläisten kartanoiden puutarhojen perinnekasvillisuuden löytäminen, entistäminen ja esittely historiaan liittyvine tarinoineen olisivat houkuttelevia nykyajan paikallisuutta arvostavalle matkailijalle. Perinnekasveilla voidaan tuoda maakunnan matkailuun ja yritystoimintaan paikallista arvoa.
Keräilytalouskokeilun tavoitteena oli löytää liiketoimintamahdollisuuksia keräilytuotteista ja metsien sivuvirrasta. Kokeilu toteutettiin Lopella. Keräilykokeilun alkuselvityksessä konsultoitiin keräilytalouden sekä tukkukaupan asiantuntijoita massakeräilyyn ja tuotantoon sopivista tuotteista sekä keräilyn mallinnuksesta. Kokeilun aikana onnistuttiin tuomaan esille luonnon materiaalien mahdollisuuksia ansionlähteenä, yrittäjyydessä ja tuotekehityksessä sekä selvittämään toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä. Kokeilu herätti uusia ideoita ja ajatuksia ja tuotteita. Se onnistui selvittämään myös alueellista kysyntää. Kokeilun aikana ei saatu merkittävässä määrin käynnistettyä luonnonmateriaalien keruutoimintaa. Useita henkilöitä kuitenkin ilmoitti kiinnostuksensa keruuta tai jatkojalostamista kohtaan.
Eläinterapia/-toimintakokeilun tavoitteena oli testata eläinten käytön liiketoimintamahdollisuudet hyvinvointialalla. Kokeilun toteutti Tmi Tuomo Ylitalo, jolla on terapiatoimintaan koulutettuja alpakoita. Kokeilu toteutettiin Ahveniston virkistysalueella. Ensimmäisten toimintapäivien aikana asiakkaina olivat Kanta-Hämeen keskussairaalan mielenterveyskuntoutujat. Tulokset olivat positiivisia ja myöhemmin kokeilua laajennettiin mm. kouluryhmiin, joista saadut tulokset tukivat myös eläinten käytön liiketoimintapotentiaalia hyvinvointisektorilla. Eläinterapia/-toimintakokeilu herätti valtakunnallistakin kiinnostusta.
Kestävä kylä -kokeilu toteutettiin yhteistyössä Proa Agrian HUE-hankkeen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Päävastuu toteutuksesta on HUE-hankkeella. Kesäkuun 2014 aikana kylille laadittiin toimintasuunnitelmat ja syksyllä 2014 HUE-hanke laatii kestävän kylän -toimintamallin, joka on hyödynnettävissä kaikissa kylissä.
Näiden lisäksi toteutettiin Rapu-kokeilu sekä Resurssiviisas maatila -kokeilu. Rapu-kokeilussa selvitettiin Kanta-Hämeen täplärapukantojen runsaus ja mahdollisen keräilyrenkaan tai vastaavan perustaminen ravustajien ja loppukäyttäjien välille. Selvitystyön perusteella täplärapukantojen tila Kanta-Hämeessä on suurempien järvien osalta kohtuullinen. Tällä hetkellä myös ravintolat ja yksittäiset asiakkaat saavat omien kanaviensa kautta riittävästi rapuja käyttöönsä. Helsingin yliopiston kehittämä Apaja-kalahuutokauppa internetissä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto rapujen toimittamiseen. Huutokaupassa myydään kotimaista kalaa sekä mereltä että sisämaan järvistä. Apaja auttaa kalastajia kalan myynnissä ja kasvattaa kalastajan osuutta kalan hinnassa.
Resurssiviisaan maatilan tarkastelussa laadittiin selvitys siitä mitä resurssiviisaalla maatilalla tarkoitetaan. Selvitykseen on kerätty konkreettisia keinoja, joilla voidaan edistää resurssiviisautta, kestävää kehitystä sekä kilpailukykyä eläin- ja kasvitiloilla. Kasvitilojen toimenpiteet ovat luonnollisesti usein hyödynnettävissä myös eläintiloilla. Esiin nostettujen toimenpiteiden avulla maatilat voivat parantaa maan rakennetta ja ravinteiden käyttöä ja sitä kautta peltojen satotasoja, vähentää lannoituksen määrää ja teollisesti valmistettujen lannoitteiden käyttöä, tehostaa energiankulutusta ja uusiutumattomien energialähteiden käyttöä, vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja näin edistää toimintansa resurssiviisautta.
Lisäksi toteutettiin selvitys Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana.
Kaikkien kokeiluiden raportit sekä muu hankkeen materiaali ovat luettavissa täällä.
Lisätietoa kokeiluista
Villiruuan kaupallistamismahdollisuudet -kokeilu
MTT, Erkki Vasara, tutkija, ohjelmapäällikkö erkki.vasara@mtt.fi, p. 0400 699209
Perinnekasvit-kokeilu
MTT, Merja Hartikainen, merja.hartikainen@mtt.fi tai Eeva-Maria Tuhkanen, eeva-maria.tuhkanen@mtt.fi
Eläinterapia/ -toimintakokeilu
Tmi Tuomo Ylitalo, Pirkko Kivikari, p. 0500 987 189, pirkko.kivikari@alpaca.fi
Kestävä kylä - kokeily
ProAgria, HUE-hanke, Kaisa Halme, projektipäällikkö p. 040 147 6240, kaisa.halme@proagria.fi
Rapu-kokeilu
ProAgria, Petri Mäkinen, kalatalousneuvoja p. 040 545 3063, petri.makinen@proagria.fi
Resurssiviisas maatila -kokeilu
MTT, Inkeri Riipi, tutkija, p. 029 5317674, inkeri.riipi@mtt.fi
Lisätietoa Luontoinnovaatiot-hankkeesta
27.6 asti Kehittämiskeskus Oy Häme, Anu Saarinen, projektipäällikkö, p. 040 519 0981, anu.saarinen@linnan.fi
30.6 alkaen Linnan Kehitys Oy, Hanna Nordlund, johtaja, p. 040 869 6440, hanna.nordlund@linnan.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti